Ajatuksia

Tuli tarve kirjottaa ajatuksia alas "paperille". Kävimme tänään pelaamassa meidän rec centerissä, joka on siis koulumme monitoimi talo. Siellä on iso puntti sali, uimahalli, juoksurata, liikuntatunteja ja kolme koris kenttää. Joka iltapäivä noin 3 aikaan kaikki koriskentät täyttyvät ja jokaisella kentällä on käynnissä pelejä ilta myöhään asti. Viihdyimme siellä erittäin hyvin viime vuonna kun kausi oli loppunut ja oli kivaa palata takaisin taas tänään. Siellä on jotenkin niin hyvä fiilis. Kaiken tasoisia pelaajia pelaamassa ja tunnelma katossa. Vaikka kaikilla on hyvä fiilis niin en usko että mistään muualta löytyy samanlaista kilpailuhenkeä. Nämä pelaajat pelaavat kuin olisi kyse elämästä ja kuolemasta, ja tietävät että jos häviävät pelin, voi olla että ei enää pääse pelaamaan sinä päivänä. Sääntönä on siis että voittava joukkue jatkaa kunnes häviää ja uusi joukkue muodustuu viidestä ensimmäisestä joka heittää vapaaheiton sisään. Voitte varmaan kuvitella millainen kaaos syntyy jokaisen pelin jälkeen kun noin 10 henkee ryntää pitkään jonoon vapaaheitto viivalle ja sitä ilon määrää kun heittää heittonsa sisään :) Jokainen peli pelataan 15 pisteeseen. 

Mun pointti tässä postauksessa oli ehkä se, että pitkän kauden jälkeen on kivaa mennä pelaamaan ihan vapaata korista. Ei minkäänlaisia kuvioita tai sääntöjä mihin pitäisi juosta eikä ketään huutamassa että et ole oikealla paikalla. Saat heittää tai haastaa 1vs1 millon ikinä haluat. Täällä pelaa ihmiset jotka rakastavat lajia ja on tärkeetä joskus muistuttaa itselleenkin mikä tässä lajissa kiehtoo ja miksi on pelannut näin pitkään. En siis sano että en muuten ajattelis sitä, koska mielestäni ei ole mitään parempaa kun kilpaurheilu mutta se vaatii niin paljon aikaa ja motivaatiota että pakko myöntää että välillä miettii miksi tätä tekee. 

Oli todella vapauttavaa päästä pelaamaan tänään ja vaikka poikien katseet olivatkin aika tuomitsevat kun neljä tyttöä asteli kentälle niin ilmeet muuttuivatkin aika nopeasti kun voitimme viisi ottelua putkeen :) Taso vaihtelee tosi paljon mutta itse koen ainakin isona plussana sen että pelaa poikia vastaan jotka ovat paljon fyysisempiä, siinä kehittyy valtavasti. 

Nyt unille pitkän päivän jälkeen ja huomenna taas takaisin pelaamaan :) 

<3 

Tässä mielestäni hyvä teksti jonka löysin: 

Every Day. Every Play.

Edellisessä postauksessa kerroin että kausi oli loppu ja oli aika siirtää katseet kohti ensi vuotta, näin ei kuitenkaan meidän onneksemme käynyt ! Saimme kutsun post season turnaukseen nimeltään WBI, siihen kutsutaan yhteensä 16 joukkuetta ja me olimme yksi niistä. Teille jolle tämä ei ole tuttua niin lyhyesti kerrottuna kauden jälkeen on olemassa kolme turnausta, NCAA tournament johon pääsee 64 joukkuetta, suurin osa conferencinsa voittajia, NIT johon myös pääsee 64 joukkuetta suurin osa heistä sellaisia jotka ovat pärjänneet hyvin kauden aikana ja sitten tämä kyseinen WBI johon pääsee 16. WBI on melko uusi turnaus, vain järjestetty noin 5 vuoden ajan. Meidän joukkueelle tämä kutsu oli suuri askel eteenpäin kohti "parempia aikoja". Kuten olen ennen maininnut, Mainen naisten joukkue on aikoinaan ollut  conferencin parhaimmistoa mutta viimeisen 10 vuoden aikana menestystä ei ole ollut. Tämä kausi oli mainen ensimmäinen voittoisa kausi yhdeksään vuoteen ja on ollut hienoa olla osa tämän programin kehitystä. 

Me siis jatkoimme normaaleja treenejä ja keskiviikkona oli luvassa ensimmäinen peli. Peli oli Bucknelliä vastaan joka oli meille kaikille aivan uusi vastus. Ei ollut paljon aikaa valmistautua koska saimme tietää vasta maanantai iltana vastustajamme. Lähdimme siis peliin sillä mielellä että niin kauan kun hoidamme kaikki perus asiat hyvin hyökkäyksessä ja puolustuksessa niin lopputulos pitäisi olla hyvä. Voitimme ottelun 30p ! Pelasimme todella hyvin joukkueena, joka näkyi tilastoissa, meillä oli 28syöttöä ja heitimme 50% kaaren takaa ja yhteensä 49.2%. Tiesimme että oli mahdollisesti kauden viimeinen kotipeli ja pelin jälkeen jäi hyvä maku suuhun. Meillä on ollut aivan mahtava yleisö ja tuki koko kauden ajan. Meidän cheerleaderit/tanssijat ja bändi ovat aivan korvaamattomia :) 

Keskiviikon pelin jälkeen oli valmistauduttava tämän päivän peliin joka oli Fairfieldiä vastaan Connecticutissa. Lähdimme otteluun huonolla intensiteetillä ja olinme häviöllä 24p puoliajalla, kun tultiin kopista tokan erän alku oli todella paljon parempi mutta aika jäi vähiin ja hävisimme 11p. Valitettavasti kautemme on nyt oikeasti ohi, ja harmittaa vähän että emme pelanneet paremmin. Olen silti todella ylpeä joukkueestamme. 

Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen mun omaan suoritukseen tällä kaudella. Tunnen kehittyneeni todella paljon vuoden aikana johon olen tyytyväinen. On ollut kivaa pelata kun joukkue menestyy ja tottakai sekin helpottaa omaa motivaatiota ja suoritusta. Odotan innolla postseasonia jossa treenaamme paljon henkilökohtaisia asioita ja myös joukkueena kuntoa ja fysiikkaa ! Meidän post seasonin sanonta on " Every Day Every Play", jolla siis tarkoitetaan että jokainen päivä on annettava kaikkensa jokaisessa harjoituksessa ja tilanteessa. Se on ollut meidän ongelmamme koko kauden ajan. Treenaamme ja pelaamme kovaa mutta emme välttämättä jokaisessa tilanteessa joka varsinkin kostautuu tiukoissa peleissä jossa jokainen tilanne on tärkeä. Meidän post season sana on "accountability" , meidän on pidettävä huolta toisistamme ja itsestämme että kukaan ei ota yhtäkään toistoa löysästi. Jos joku löysäilee niin sille pitää sanoa siitä. Koripallo on joukkue laji jossa jokainen pelaaja on tärkeä. 

Koulussa edelleen kaikki hyvin, tässä vähän updatea mitä teen missäkin kurssissa: 

Prevention of sports injuries - opettelemme teippaamista tällä hetkellä, käymme myös läpi mitä tehdä erilaisissa tapaturmissa esim kun joku lyö päänsä lattiaan jne. En ole ennen tajunnut kuinka tärkeetä oikeasti on että toimii oikealla tavalla jotta ei tee vammasta pahempaa kun jo valmiiksi on. 

Educational Psychology - mielestäni tosi mielenkiintoinen kurssi, käymme läpi miten opettajana on otettava huomioon se että isossa luokassa on niin monta eri persoonaa ja jokaisella on oma tapansa oppia parhaiten. 

Methods of teaching Physical Activity - vähän tylsä kurssi koska muistuttaa monella tavalla kurssia jota otin viime jaksossa. Tykkään että olemme paljon liikkasalissa ja saamme itse leikkiä opettajia. Meillä oli projekti jossa piti suunnitella kokovartalon kuntoutusohjelma erilaisten liikuntavälineiden avulla. Itse käytin projektissani medicine ballia. 

Anatomy - tämä kurssi on haastavin kaikista. Meillä on luento 3 kertaa viikossa ja lab kerran viikossa. Lab on vaikein, siellä opettelemme luut ja lihakset jne. Viime tunnilla kävimme läpi silmän kaikki osat ja saimme tutkia lampaan silmää... Ei ehkä maailman kivointa siinä kahdeksalta aamulla. 

Siinä siis ihan lyhyeesti vaan mitä mun kursseilla tapahtuu tällä hetkellä :) Olen edelleen todella tyytyväinen mun valintaan ottaa KPE ( kinesiology and physical education ) pääaineeksi. Tuntuu niin mun jutulta kun en todellakaan ole sellainen joka jaksaa vaan istua paikoillaan ! 

Olemme huonekavereideni kanssa tehneet listan siitä mitä haluamme tehdä kauden jälkeen kun on enemmän vapaa-aikaa. Listalla on mm. :

- luistelua

- rullaluistelua 

- keilailua

- color run ( 5km, valkoinen tpaita päällä ja ihmiset heittää "väripommeja" sun päälle ) 

tässä vain lyhyt lista , sen lisäksi haluamme myös mennä telttailemaan kun säät lämpenevät :) 

Alan tosissaan olemaan todella kyllästynyt kylmään säähän. En malta odottaa kesää, en ole talvi ihminen. Tykkään toki talvesta, varsinkin silloin kun on aikaa lasketella mutta talvi on vähän liian pitkä mun makuun :) 

Nyt istun bussissa matkalla kotiin, vielä noin 5h jäljellä. Valmentajamme lapset ovat mukana reissussa joten telkkarista pyörii tiuhaan tahtiin kaikenlaisia Disney leffoja haha. 

Koti-ikävä on vähän alkanut painaa, varsinkin kun tietää että enää ei ole kauaa jäljellä. Kohta istun jo onneksi koneessa matkalla kotiin, ennen sitä on treenattava kovaa vielä noin reilu kuukauden ajan ja hoitaa koulun kunnialla loppuun :) 

Hali <3 

Pettymyksiä

Kausi päättyi Perjantaina suureen pettymykseen. Emme saaneet toivottua lopputulosta kun hävisimme jatkoajalla yhdellä pisteellä Hartfordia vastaan. Aloitimme pelin todella huonosti ja Hartford otti heti alkuun 8-0 johdon. Saimme kerättyämme itsemme ja päästiin mukaan peliin joka oli kokoajan todella tasainen. Meillä oli huono heittopäivä kun taas Hartfordilla tuntui menevän kaikki heitot sisään. Jatkoaika meni tasaisissa merkeissä mutta Hartford vei lopulta voiton. Tuomareilla oli pari kyseenalaista vihellystä loppuhetkillä jotka saattoivat ratkaista pelin. Turha siitä kuitenkaan on jälkikäteen spekuloida, lopputulos oli mikä oli ja meidän olisi pitänyt pelaa parempi peli. 

Ilta meni haikeissa fiiliksissä eikä uni tullut kun vasta 3 yöllä. Paljon asioita pyöri päässä ja istuimme pitkään yhdessä joukkueen kanssa ja juteltiin asioista. Pettymys oli niin suuri koska meillä oli ollut sellainen fiilis että tämä on meidän vuotemme, meidän aikamme saavuttaa jotain suurta. Olimme tietoisia siitä että parannus viime vuodesta oli jo itsessään suuri saavutus mutta ainahan sitä asettaa tavoitteet vielä korkeamalle. Päätä jäi myös vaivaamaan se että emme päättäneet kautemme hyvään peliin. Taisteltiin loppuun asti ja pysyttiin pelissä mukana mutta missään vaiheessa emme pelanneet omalla tasolla. 

Minua eniten harmitti senioreiden puolesta. En ole tottunut siihen että pelaajia tulee ja lähtee samalla tavalla kun täällä. Suomessa kun joku vaihtaa joukkuetta niin monesti tietää että voi vielä mahdollisesti pelata sen henkilön kanssa samassa joukkueessa. Täällä sanotaan senior vuoden jälkeen heippa ja suurin osa lopettaa koriksen kokonaan ellei sitten lähde eurooppaan pelaamaan. Olen iloinen että sain pelata meidän seniorin Ashin kanssa kaksi vuotta. Ash on opettanut minulle mitä kova työ tarkoittaa, hän on varmaan kilpailuhenkisin pelaaja kenen kanssa olen koskaan pelannut. Jokaisissa treeneissä hän teki kaikkensa jotta voittaisi ja jos hän hävisi hän halusi aina pelata vielä yhden kierroksen. Hän on myös ollut meidän joukkueen johtaja, ja mistä eniten tykkäsin oli että hänellä oli vahvat mielipiteet asioista ( en aina ollut samaa mieltä hänen kanssaan) mutta ei koskaan mennyt vaihtamaan mielipidettään sen takia että joku muu oli eri mieltä. Häntä tulee ikävä ja toivon että voisin jollain tavalla uudestaan pelata perjantain ottelun ja voittaa.. Ashilla oli kuitenkin tällä kaudella yhtä monta voittoa (17) kun hänellä oli kolmessa vuodessa yhteensä. Se kertoo aika paljon meidän joukkueen kehityksestä ! 

Nyt meillä on neljä päivää lomaa jonka jälkeen alkaa post season treenit ! Viime vuotena postseason oli rakinta treeniä jota olen koskaa vetänyt mutta tuotti myös tulosta. En koskaan uskonut sanovani tätä mutta olen melkeen innoissani siitä että pääsee taas tekemään kunnon punttia, kun kaudella sitä ei oo kovin paljon tullut tehtyä kiireisin aikataulun takia. Saa nähdä mitä valmentajat on tälle postseasonille keksinyt :) Viime vuonna juostiin, hypittiin jefu stadionin katsomossa ja pidettiin erilaisia body weight kuntopiirejä. Viikon ehdoton suosikki oli kyllä aina keskiviikko, venyttelypäivä. 

Koulua pitäisi vielä jaksaa painaa noin 2kk jonka jälkeen pääsee kotiin. Pidän täällä peukkuja että kesä alkaisi tänä vuonna yhtä aikaisin kun viime vuonna. 

Shortsi kelejä odotellessa :)

Ps. Olisi kivaa tietää jos moni lukee mun kirjoituksia ja jos olette sitä mieltä että pitäisi vielä ensi vuonna jatkaa ! Tuntuu siltä että aina kirjoitan ylös alas samoja asioita kun täällä ei kovin paljon jännittävää tapahdu. Eli kommenttia alle siitä mitä olette mieltä :)! 

America East tournament

Terveisiä Albanysta ! Lähdettiin eilen aamupäivällä treenien jälkeen ajamaan kohti lopputurnausta jota siis pidetään Albanyssa toista vuotta putkeen. Viime vuonna meiltä jäi turnaus väliin bussi onnettomuuden takia joten halu pärjätä tänä vuonna on sitä suurempi :) 

Aamulla treenasimme Siena Collegessa 2h jonka jälkeen tultiin vaan hotellille hengaamaan. Vapaa aikaa on paljon kun ei oikeen oo muuta kun yhdet treenit päivässä tai peli. Hotelli hengauksen jälkeen oli aika lähteä meidän conferencen palkintotilaisuuteen. Siellä jaetaan kaikenlaisia palkintoja kuten All-conference team, Rookie of the year, All defensive team jne. Meidän joukkueesta palkittiin kaksi pelaajaa, Liz ja Ash. Liz valittiin All Academic joukkueeseen jossa hänellä oli vielä kaikenlisäksi paras keskiarvo kaikista :) sen lisäksi hänet palkittiin myös All Conference 2nd teamiin ja All Defensive team. Ash liittyi Lizin joukkoon All Conference 2nd teamiin ! Molemmat olivat todellakin ansainneet palkintonsa. 

Huomenna olisi iso päivä edessä !! Pelaamma myöhään illalla Hartfordia vastaan joka olisi pakko voitto. Olemme tällä kaudella hävinneet yhden pelin heitä vastaan mutta myös voittaneet yhden joten tiukka peli on varmasti tulossa. Olemme koko viikon ajan keskittyneet scouttaamiseen joten olemme kyllä niin valmiita kun olla voi. Tottakai jännitystä lisää se että pelit ovat yhdestä poikki, voitto niin turnaus jatkuu, tappio niin seuraavana päivänä olisi kotiinlähtö. Luottoa silti riittää ja kaikilla on kova halu menestyä !! 

Nyt jatkan täällä ilta hengailua vielä hetken ennen kun on aika mennä nukkumaan. Aamulla on shootaround jonka jälkeen alkaa valmistautuminen illan peliin, johon siis kuuluu pari ruokailua ja päikkärit :) 

Hyvää yötä ja huomenta teille suomessa <3