Perjantai !

Eilen vietin siis ensimmäisen kokonaisen päivän campuksella. Meillä oli aamulla international student meeting mutta emme viihtyneet siellä kovin pitkään. Söimme ainoastaan aamupalan siellä, joka muuten oli aivan todella hyvää. Rakastan syödä tuoreita hedelmiä aamupalaksi enkä myöskään pistä vastaan jos minulle tarjotaan Bageli philadelphia juustolla :) Aamu jatkui sitten tent salessa, jossa myytiin halvalla koulun huppareita,tpaitoja,housuja jne. Itse ostin kaksi t-paitaa ja hupparin. Tämän jälkeen lähdimme hoitamaan puhelin liittymiä meille. Siitä sitten ongelmat alkoikin. Emme mistään löytäneet kauppaa joka myy ainoastaan simkortteja vaan meidän olisi pitänyt ostaa uusi puhelin ja sen kautta simkortti ja liittymä. Kukaan meistä ei sitä halunnut koska meillä kaikilla oli jo toimivat puhelimet. Onneksi asia selvisi sitten kun Coach Player sai tilattua meille netistä simkortit jotka pitäisi olla meidän käytössä jo tänään iltapäivällä, pidetään peukkuja :) Kävimme syömässä hyvän lounaan campuksen food courtissa.

Iltapäivä meillä oli vapaa ilman minkäänlaista ohjelmaa. Ehdin silloin skypettää äidin ja isän kanssa ja sen jälkeen vielä serkun kanssa joka on tällä hetkellä Göteborgissa opiskelemassa. Oli kivaa nähdä vähän tuttuja naamoja :)
Kävimme myös illalla vähän heittelemässä hallilla. Kun kello oli 8 emme olleet syöneet muuta kun vaan aamupalan ja lounaan joten meillä oli aivan kamala nälkä. Ruokaa saimme vasta 10 aikoihin kun kaikki ruokalat campuksella olivat jo kiinni ja ainoo auto oli jengiläisellä joka ehti hakemaan meidät vasta 10. Huoneeseemme päästyä olikin jo nukkumaanmenoaika. Mikaela nukkui vielä yön mun huoneessa mutta tänään meidän molempien huonekaverit tulevat. Jännää ! Minä ainakin odotan innoissani !!!

Aamu alkoi taas täydellisesti kun saimme aivan sairaan hyvän aamupalan. Skypetin kans serkun ja tädin ja Jarkon kanssa :) Tänään olisi tarkoitus mennä hoitamaan vielä viimeinen asia, immigration clearance, tämän jälkeen saan treenata kunnolla. Pankki tili olisi myös tarkoitus avata tänään.

Pitäkää peukkuja että mun huonekaveri on mukava... :)

VIHDOINKIN PERILLÄ !

Moikkamoooi ! Eilen lensin siis helsinki-tukholma-reykjavik-boston. Ensimmäinen lento ei sujunut hirveen hyvin, väsytti ja tunteet olivat pinnassa. Kun pääsin Tukholmaan tapasin sitten meidän ruotsalaisen pelaajan, Mikaelan. Helpotti erittäin paljon siinä vaiheessa kun pääsi kunnolla keskustelemaan henkilön kanssa joka oli juuri käynyt läpi samat hyvästit kun minäkin. Saimme molemmille lennoille viereiset paikat joten se oli erittäin mukavaa :) Kun pääsimme Bostoniin meitä oli vastassa meidän joukkuetoveri Ali. Nukuimmen ensimmäisen yön hänen luonaan Worcesterissa joka on noin 1h matkan päässä Bostonista. Olimme molemmat erittäin väsyneitä joten menimme jo 8 nukkumaan. Ennen sitä kävimme turisti kierroksella ja syömässä frozen yogurtit :)

Tänään aamulla heräsin jo 6 ja olin nukkunut 10h putkeen ja olin todella pirteä. Ali teki meille aamupalaksi pannukakkuja namnam! Lähdimme ajamaan kohti campusta noin 11 aamulla. Auto oli aivan todella täynnä meidän kaikkien tavaroita. Pysähdyimme Portlandissa syömässä ja tapasimme siellä yhden joukkuekaverin lisää. Kun pääsimme campukselle saimme melkein heti meidän huoneet. Mun ja Mikaelan huonekaverit tulevat vasta perjantaina joten Mikaela nukkuu mun huoneessa ainakin tämän ensimmäisen yön. Kiva kun saa vähän seuraa :) Tapasimme myös tänään kaikki eurooppailaiset pelaajat. Kaikki vaikuttavat erittäin mukavilta joten tästä tulee kyllä erittäin kivaa. Ali vei meidät myös Walmartiin joten saimme ostettua kaikki tärkeimmät tavarat huoneisiimme joten nyt pärjäämme ainakin pari päivää näillä kamoilla. Huomenna meillä on aika kiireinen päivä, paljon erilaisia tapaamisia jne.

Tuntuu siltä että en ehkä vielä oikeen ymmärrä että tulen tosiaan olemaan täällä 9kk. Mutta eiköhän sekin ymmärrys tule ajan kanssa. Olen jo ehtinyt skypettää kotiin pari kertaa joten sekin on vähän helpottanut tätä alku koti-ikävää !

Palaan taas asiaan kun on lisää kerrottavaa !

Tässä kuva miltä mun huone näyttää tällä hetkellä

Lähtöpäivä lähestyy

Huomenna olisi siis viimeinen kokonainen päivä suomessa. Laukut ovat jo suurimmaks osaks pakattuna eikä ylipainoa edes hirveesti taida olla ! Huomenna kun vielä pakkaan viimeiset tavarat niin olen ready,steady to go.

Aamupäivä vietettiin kavereiden kanssa brunssilla Ravintola Kiilassa. Muuten tokavika päivä suomessa meni EHBT turnauksen pelejä katsoessa ja pakkailessa. Parit hyvästelytkin ehdittiin suorittaa :( Huomenna aamuyöllä olisi tarkoitus viedä pikkuveli lentokentälle joten tänään ollaan myös vietetty veli-sisko laatuaikaa.

Nyt kun THE day lähestyy nii rupee jo olee ihan kunnon matkakuumetta ja jännitystä ilmassa. Eihän sitä vielä oikeen kunnolla tajua että on lähdössä mutta eiköhän sekin pikkuhiljaa tule sieltä. Fiilikset ovat edelleenkin erittäin sekaavat, ei oikein tiedä että pitäiskö sitä itkee vai nauraa vai sekä että. Olen jutellut aika paljon meidän ruotsalaisen pelaajan kanssa ja sillä on vähän samat fiilikset niin eiköhän tämä ole ihan normaalia :) En kyllä mitenkään malta odottaa tiistaita !!!

Yritän saada mahdollisimman paljon irti huomisesta. Pitää vielä viimeiset kuvat käydä tulostamassa ja "pari" pussia salmiakkia voisi kans vielä eksyy matkalaukkuun. Illalla tulee vielä pari kaverii käymään ja muuten se menee varmaan äidin, isän ja poikaystävän kanssa hengailtessa.

Lennän Helsinki-Tukholma-Reykjavik-Boston. Tukholmasta saan sitten seuraa meidän ruotsalaiselta pelaajalta ja meidät ottaa sitten yksi jengiläinen kyytiin Bostonista josta jatkuu vielä 4h matka kohti Oronoa ja campusta. Ensimmäinen yö nukutaan hotellissa ja seuraavana päivänä pääsemme sitten muuttamaan meiän huoneisiin. Siitä tulee varmasti jännittävä päivä kun pääsen tosiaan ensimmäistä kertaa juttelemaan mun huonekaverin kanssa. En tällähetkellä tiedä muuta kun hänen nimensä ja että hän on jonkin urheilulajin edustaja, en edes tiedä mistä päin USAta hän on.

Kirjottelen sitten taas lisää kun olen päässyt perille ja vähän asettautunu !

PS. lupaan myös pistää kuvia sitten nii ei tarvii tällasta tylsää pitkää tekstiä vaan lukee !

Tästä se lähtee

Noniin, nyt se on sitten tehty. Ajattelin kirjoittaa blogia nyt kun kerran oon lähdössä maailman toiselle puolelle. Tarkoituksena olisi päivittää mahdollisimman usein jotta kaverit,sukulaiset ja vaikka joku ihan tuntematonkin pysyisi kärryillä mitä mulle kuuluu ja mitä kaikkea puuhailen :)

Mulla on noin viikko lähtöön eli kiirettä riittää. Pitäisi ehtiä hyvästellä kaikki kaverit sekä sukulaiset, treeneissä pitäisi käydä ja samalla pitäisi ehtiä suunnitella mitä kaikkea ottaa mukaan. Pakkaaminen tuntuu tällä hetkellä aika mahdottomalta.. Minä , joka viikon lomalle lähtiessäni pakkaan matkalaukkuni aivan täyteen ja joudun lentokentällä jännittämään että onkohan mulla nyt ylipainoa, pitäisi nyt pakata 9kk tavaraa mukaan. Eihän se mitenkään tule onnistumaan. Valmentajaltani tuli tänään viesti "As you pack, ask yourself, COULD I GET ONE OF THESE IN THE STATES, if the answer to that question is YES, DON'T PACK IT". Kyllähän se ihan fiksulta kuulostaa mutta tarkemmin ajatellen niin silloinhan mun pitäisi pakata ainoastaan salmiakkia ja ruisleipää :)

Yliopistoni on siis University of Maine. Meitä on joukkueessa yhdeksän freshmania joista kuusi on Euroopasta ( Ruotsi,Saksa,Israel,Englanti,Serbia ja Suomi). Meiltä odotetaan paljon ja meidän fanit ovat kovin innoissaan siitä että joukkueeseen tulee niin monta ulkomaalaista pelaajaa. Uskon että juuri se että meitä on niin monta jotka on samassa tilanteessa, monta tuhatta kilometriä poissa kotoa, saattaa helpottaa oloamme. Tiedämme että emme ole yksin kun joskus itkemme itsemme uneen ja voimme kaikki olla toistemme tukena :)

Fiilikset ovat aikalailla sekaavat. Tämä on jo pitkään ollut mun unelma ja nyt kun vihdoinkin pääsen toteuttamaan sitä niin tuntuuhan se aika hyvältä. Samalla sitä ollaan itketty kun suomeen jää rakas poikaystävä ja maailman paras äiti,isä ja pikkuveli ja tottakai kaikki ihanat kaverit. Uskon kuitenkin että vaikka alku on vaikeeta niin ajan kanssa se kotiikäväkin helpottuu. Tämä on once in a lifetime kokemus ja kun kaikista vaikeuksista selviän niin oon astetta rohkeempi,itsenäisempi ja yksinkertaisesti niin paljon vahvempi ihminen.

" You've got to follow your passion. You've got to figure out what it is you love, who you really are and have the courage to do that. I believe that the only courage anybody ever needs, is the courage to follow your own dreams "